Kuten tiedätte, mulla on oman tekemiseni takana - valvovana ja vaativana silmäparina - ammattitaitoinen valmentaja. Moni on kysynyt, kuka mua sitten oikein valmentaa, millaista valmennukseni on, mitä se maksaa ja kuka sen maksaa, ja miten homma ylipäätään toimii. Ensinnäkin, minua valmentaa Hanna Saario, IFBB body fitness -kilpailija, äiti, intohimoinen treenaaja ja puhtaalla maalaisjärjellä varustettu nainen. Juuri nyt Hanna valmistautuu vuoden 2017 kisarupeamaan, päätähtäimenään Ranskan MM-skabat. Lisää tämän supernaisen arjesta ja kisavalmisteluista voit lukea hänen blogistaan.
Valmennussuhteessa Hannan kanssa ei hifistellä, vaan asiat tehdään yksinkertaisen kaavan kautta toimiviksi todettuja tapoja hyödyntäen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mun ruokavaliosta ei löydy spirulinaa, viherjauheita tai pitkää listaa lisäravinteista enkä välttele maitoa tai gluteenia vain, koska valmentaja niin suosittelisi. Toki voisin rikastaa ruokavaliotani entisestään kaikilla elimistöni tasapainoa edistävillä ravintoaineilla, mutta ensisijaisesti painotus on ravitsevassa monipuolisessa ja riittävästi energiaa antavassa ruokavaliossa. Myös mun treenini noudattavat aika simppeliä linjaa, ja isojen liikkeiden jälkeen erilaista ärsykettä haetaan toisinaan supersarjoista ja toisinaan erilaisista palautusajoista, aina vähän sen hetkisestä ohjelmasta riippuen. Kuitenkin, myös treeneissä on aina vähän säätövaraa, eikä mun ole pakko mennä ohjelman mukaisesti ihan joka ikinen kerta, jos jostain syystä en halua tai pysty. Juju piileekin siinä, että mä en tahdo alkaa säveltämään omiani kun treenaan, eikä mulla ole mitään erityisestä syytä karsia tai lisätä jotain spesifiä ruokavaliooni tai siitä pois. En myöskään normaalisti treenaa neljää kertaa enempää viikossa salilla, ellei sellaisesta ole sitten puhuttu koutsin kanssa tai ellei extrasalikäynti ole tullut extempore-ideana/kaverin ehdottamana.
Valmennussuhteessa Hannan kanssa ei hifistellä, vaan asiat tehdään yksinkertaisen kaavan kautta toimiviksi todettuja tapoja hyödyntäen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mun ruokavaliosta ei löydy spirulinaa, viherjauheita tai pitkää listaa lisäravinteista enkä välttele maitoa tai gluteenia vain, koska valmentaja niin suosittelisi. Toki voisin rikastaa ruokavaliotani entisestään kaikilla elimistöni tasapainoa edistävillä ravintoaineilla, mutta ensisijaisesti painotus on ravitsevassa monipuolisessa ja riittävästi energiaa antavassa ruokavaliossa. Myös mun treenini noudattavat aika simppeliä linjaa, ja isojen liikkeiden jälkeen erilaista ärsykettä haetaan toisinaan supersarjoista ja toisinaan erilaisista palautusajoista, aina vähän sen hetkisestä ohjelmasta riippuen. Kuitenkin, myös treeneissä on aina vähän säätövaraa, eikä mun ole pakko mennä ohjelman mukaisesti ihan joka ikinen kerta, jos jostain syystä en halua tai pysty. Juju piileekin siinä, että mä en tahdo alkaa säveltämään omiani kun treenaan, eikä mulla ole mitään erityisestä syytä karsia tai lisätä jotain spesifiä ruokavaliooni tai siitä pois. En myöskään normaalisti treenaa neljää kertaa enempää viikossa salilla, ellei sellaisesta ole sitten puhuttu koutsin kanssa tai ellei extrasalikäynti ole tullut extempore-ideana/kaverin ehdottamana.
Valmennukseen kuuluu olennaisena osana tietysti myös koutsin säännöllinen treffaaminen yhteistreenien, kehityksen seurannan ja kuulumisten vaihtamisen siivittämänä sekä viikottainen yhteydenpito sähköpostitse. Kirjoittelen joka viikon alussa valkulle rapsan edellisen viikon kuvioista, ja siinä kerron kaikesta kaiken. Kerron, mitä paino oli aamulla tyhjällä vatsalla, miten sillä hetkellä käytettävissä olevan treeniohjelman kontrolliliikkeet viime viikolla etenivät, mitä mulle kuuluu, paljonko on töitä, maistuuko ruoka ja toimiiko aineenvaihdunta, mitä puuhasin viikonloppuna ja ehdinkö levätä tarpeeksi. Kontrolliliikkeet ovat treeniohjelmassa sellaisia liikkeitä, joiden kehityksen seuraaminen on helppoa ja kertoo paljon. Näitä liikkeitä ovat esimerkiksi mun uudessa ohjelmassani etukyykky, pystypunnerrus ja leuanveto. Näissä liikkeissä pienikin lisäys voi tuntua aika raskaalta, joten kun kuormaa voidaan lisätä, on edistys oikeasti merkittävää!
Hanna on mulle ystävä, ja silti auktoriteetti. Tämä nainen ei koskaan tuomitse, ja hän on nähnyt hyvin läheltä mun hankalatkin elämäntilanteet. Ennen kuin valmennus alkoi lähes vuosi sitten syyskuussa 2016, olin ilmoittanut Hannalle jo valmiiksi kuukauksia etukäteen, että sitten kun hänelle tulee tilaa valmennettaviin ja hänen oma elämäntilanteensa sen sallii (ei esimerkiksi juuri isojen kisojen lähettyvillä), niin olisin halukas lähtemään remmiin mukaan. Niin Hanna sitten laitteli viestiä tai juteltiin salilla, en muista kummin päin se meni, että nyt olisi asiakkaissa tilaa ja hän haluaisi tosissaan ottaa mut valmennettavakseen. Hyvää kannattaa siis odottaa! Olen onnekas siitä, että mulla on niin välittävä ja aidosti hommassa mukana oleva valmentaja kuin Hanna. Tuo tyyppi on myös luvannut valmentajakseni vaikka muuttaisin Kiinaan saakka, joten tästä valmennussuhteesta en luovu ihan heti.
Se minkä valmennus antaa, sen se myös taloudelliselta kannalta katsottuna ottaa. Valmennus ei ole ilmaista, mutta sen hinta riippuu täysin siitä, millaista valmennusta asiakas tarvitsee. Riittäkö, että tehdään vain uudet ruokavalio- ja treeniohjelmat (tai vain jompikumpi), tarvitaanko säännöllistä seurantaa sekä tukea ja kannustusta, onko kyseessä elämäntapamuutoksen aloittava asiakas vai jo kokenut treenaaja? Onko asiakkaalla omia tavoitteita, kuten painonpudotus, tai kuten mun tapauksessa, massan lisääminen hallitusti, tai mahdollisesti jokin kilpailullinen tavoite? Hinta voi ihan oikeasti vaihdella asiakkaan lähtökohdista ja tarpeista sekä valmentajasta riippuen parista sadasta eurosta pariin tuhanteen euroon vuodessa. Kuitenkin, suhteessa moneen muuhun lajiin näkisin oman valmennukseni kaikkine saatavineen aika edullisena verrattuna esimerkiksi SM-tason lätkään.
Omista valmennuskustannuksistani vastaa minäitse. Maksan itse myös lisäravinteeni, treenivaatteeni ja muut mahdolliset tilpehöörit. Ensimmäiset kuukaudet valmennustani tukivat taloudellisesti vanhempani, ja siitä olen heille mielettömän kiitollinen. En olisi koskaan pystynyt kehittymään tällä tavalla ilman Hannaa, enkä varmasti olisi saanut pidettyä kaikkia palasia kasassa viime vuonna, kun stressitasot huitelivat ajottain ihan pilvissä (kiitos abivuosi...).
Tällä hetkellä urheiluelämässäni kaikki sujuu hyvin, ja kehitystä saadaan aikaan askel kerrallaan. Uutta treeniohjelmaa olen vihdoin päässyt sisäänajamaan tällä viikolla keventelyn jälkeen, mutta joka liikkeessä olen vienyt vain yhden sarjoista loppuun asti. Tämä ihan vain sen vuoksi, että kevyt viikkoni ei ollutkaan kropalle ihan niin kevyt kuin oli tarkoitus, joten tämäkin viikko otettiin vielä vähän rauhallisemmin. Fokus tekemiseen on kuitenkin vahva ja tavoitteena tällä hetkellä on yksinkertaisesti kasvaminen. :D Mulle vaikeinta on saada jalkoihin lisää lihasta, mutta fakta on, että loppujen lopuksi kova työ palkitaan aina. Nykyisessä treeniohjelmassani jalkoja taotaan edelleen kahdesti viikossa (niin kuin olen pitkän aikaa jo tehnytkin), mutta myös olkapäät saavat aika kovaa kyytiä. Siinäpä sitä onkin taas tavoitetta kerrakseen! Kiirettä en pidä muutenkaan mihinkään suuntaan, mutta toki visio paremmasta minästä on koko ajan kirkkaana mielessä - ja tämä tavoite jos jokin motivoi!
Ja hei, arvatkaapa mitä... Tämä likka lähteekin huomenna viikon päiviksi haistelemaan aivan uusia tuulia, sillä yliopisto Jyväskylässä alkaa jo tiistaina - jaikss!! Avoimin mielin ja ystävä kainalossa tästäkin reissusta tulee kuitenkin varmasti naurun täyteinen ja ikimuistoinen. Kotiin on silti palattava jo ensi viikonloppuna, sillä töitä olisi taas luvassa sitä seuraavalla viikolla eteläisen Suomen maisemissa. Pitäkäähän te chilli sunnuntai siellä kuvaruudun toisella puolen ja nauttikaa ulkoilmasta, niin mä yritän saada kaikki tarvittavat muuttokamani viimeistäkin sukkaa ja hiuspinniä myöten kokoon... ♥
xx Lotta
Omista valmennuskustannuksistani vastaa minäitse. Maksan itse myös lisäravinteeni, treenivaatteeni ja muut mahdolliset tilpehöörit. Ensimmäiset kuukaudet valmennustani tukivat taloudellisesti vanhempani, ja siitä olen heille mielettömän kiitollinen. En olisi koskaan pystynyt kehittymään tällä tavalla ilman Hannaa, enkä varmasti olisi saanut pidettyä kaikkia palasia kasassa viime vuonna, kun stressitasot huitelivat ajottain ihan pilvissä (kiitos abivuosi...).
Tällä hetkellä urheiluelämässäni kaikki sujuu hyvin, ja kehitystä saadaan aikaan askel kerrallaan. Uutta treeniohjelmaa olen vihdoin päässyt sisäänajamaan tällä viikolla keventelyn jälkeen, mutta joka liikkeessä olen vienyt vain yhden sarjoista loppuun asti. Tämä ihan vain sen vuoksi, että kevyt viikkoni ei ollutkaan kropalle ihan niin kevyt kuin oli tarkoitus, joten tämäkin viikko otettiin vielä vähän rauhallisemmin. Fokus tekemiseen on kuitenkin vahva ja tavoitteena tällä hetkellä on yksinkertaisesti kasvaminen. :D Mulle vaikeinta on saada jalkoihin lisää lihasta, mutta fakta on, että loppujen lopuksi kova työ palkitaan aina. Nykyisessä treeniohjelmassani jalkoja taotaan edelleen kahdesti viikossa (niin kuin olen pitkän aikaa jo tehnytkin), mutta myös olkapäät saavat aika kovaa kyytiä. Siinäpä sitä onkin taas tavoitetta kerrakseen! Kiirettä en pidä muutenkaan mihinkään suuntaan, mutta toki visio paremmasta minästä on koko ajan kirkkaana mielessä - ja tämä tavoite jos jokin motivoi!
Ja hei, arvatkaapa mitä... Tämä likka lähteekin huomenna viikon päiviksi haistelemaan aivan uusia tuulia, sillä yliopisto Jyväskylässä alkaa jo tiistaina - jaikss!! Avoimin mielin ja ystävä kainalossa tästäkin reissusta tulee kuitenkin varmasti naurun täyteinen ja ikimuistoinen. Kotiin on silti palattava jo ensi viikonloppuna, sillä töitä olisi taas luvassa sitä seuraavalla viikolla eteläisen Suomen maisemissa. Pitäkäähän te chilli sunnuntai siellä kuvaruudun toisella puolen ja nauttikaa ulkoilmasta, niin mä yritän saada kaikki tarvittavat muuttokamani viimeistäkin sukkaa ja hiuspinniä myöten kokoon... ♥
xx Lotta
Kuvat: Janina Rautio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti