Olen itse asunut niin kaupungissa kuin maallakin. Lapsuudenkotini sijaitsi omakotitaloalueella lähellä sekä maalaismaisemia että keskustan palveluja. Se olikin sijainniltaan todella otollinen paikka lapsiperheelle elää ja asustaa. Lukiota varten muuttaessani oli kolmannen tason kerrotaloasuntomme aivan keskustan tuntumassa, ja oppilastietolomakkeessakin koulumatkani kohdalla komeili pyöreä nolla. Tällä hetkellä Tammisaaressa asuessamme, sijaitsee asuntomme aivan meren äärellä, maaseudun ja metsän ympäröimänä. Ilmatiloissa elelemistä kerrostaloasuntoamme korkeammalla tasolla en ole vielä juuri kokeillut, mutta en ole myöskään täysin vakuuttunut siitä, haluanko kokeillakaan...
Jokaisen asuinpaikkamme sijainnissa on ollut jotain hyvää ja jotain huonoa. Tässäpä tulee siis pieni listaus omista mieleentulleista seikoista, joita kussakin talossamme ympäristöineen on ollut:
1. Rauhallinen omakotitaloalue lähellä maaseutua ja keskustaa - HYVINKÄÄ
Hyvinkään asuntomme oli sijantinsa ja ympäristönsä kannalta sellaisella paikalla, että se tarjosi meille turvallisen, hyvän ja käytännön kannalta helpon lapsuuden.
+ Päiväkodit, koulut ja ruokakaupat kilometrin säteellä
+ Todella monipuoliset harrastusmahdollisuudet; on urheilulajeja, musiikkia, teatteria, taidetta...
+ Asuinalueella oli leikkikenttä, jonne aina jotakin ei-niin-fiksua tehtyään saattoi hilpaista (aika hemmetin äkkiä) tai kerääntyä kaveriporukan kanssa
+ Vähintään kerran tunnissa kulkeva bussiyhteys ja lähin pysäkki vain parin sadan metrin kävelymatkan päässä
+ Keskusta noin 5 km päässä, josta löytyi kaikki mahdolliset tarvittavat palvelut terveydenhoidosta shoppailuun tai ulkona syömiseen
+ Maalaishenkiset lenkkipolut ja ponitalli käytännössä aivan selän takana
+ Naapurustossa paljon muitakin suht saman ikäluokan lapsia omaavia perheitä, eli leikkiseurasta ei tullut pulaa!
Kuvassa ei ole Hyvinkää, mutta idyllisyys oli avainsana lapsuudenkotini asuinalueellakin!
- Jos asut isommalla paikkakunnalla tai esimerkiksi lähellä pk-seutua, voi nuorten eriytyminen kaveriporukoihin kaupunginosan perusteella olla aika tavallista. Mä taas itse olen aina ollut aika kaverikameleontti, eikä mulle kaverin kuuluminen johonkin toiseen kaveriporukkaan kuin johon itse lähtökohtaisesti kuuluisin, ole ollut mikään big deal. Tämä huomio ei kuitenkaan ole välttämättä aina huono juttu, ja liittyykin ehkä enemmän murros- ja teini-ikään, kun kaverit saattavat muutenkin olla eri tavalla tärkeässä roolissa, kuin päikkäri- tai ala-asteiässä
- Koska omakotitaloalueella tontit ovat ns. aivan liki toisiaan, on esimerkiksi jokaisesta yhteistä rajaa määrittävästä kukkapuskast erikseen sovittava naapureiden kanssa
- Jos koira karkaa, on se saatava mahdollisimman nopeasti takaisin kiinni, ennen kuin naapurin lasten hiekkalaatikot on myllätty jonkun ei toivotun vieraan toimesta
2. Kerrostaloasunto aivan keskustan äärellä - SALO
Meidän asuntomme oli jo lähtökohtaisesti siisti ja hyvässä kunnossa, kun sen ostimme. Oman abivuoteni aikana äitini teetti asuntoon myös kokonaisen keittiörempan, joka freesasi asunnon ilmettä ihan älyttömästi ja teki siitä viihtyisän!
+ Lyhyet etäisyydet kaikkialle: koulut, päikkärit, ruoka- ja vaatekaupat, sairaala ja muut terveydenhuollosta vastaavat laitokset aivan kiven heiton päässä
+ Yhtä lailla tämän asuinpaikan ympäristö tarjosi laajan kirjon erilaisia harrastusmahiksia. Salossa suuressa huudossa ovat muun muassa koris ja lentopallo!
+ Suhteellisen rauhallista kanssa-asuja väkeä. Meidän talossamme tuntui olevan eräs erityisen ihana, herttainen vanhempi nainen, jonka kanssa autoimme aina vastavuoroisesti toisiamme milloin avainten jäätyä asuntoon sisälle ja milloin puhelimen mentyä rikki! ♥
+ Omakotitaloon verrattuna paljon pienempi asunto oli vaivattomampaa pitää siistinä ja puhtaana
+ Tämä on asuntokohtaista, mutta meillä oli oma sauna sekä pyykin- ja keittörempan myötä astianpesukoneet
+ Julkiset kulkevat todella hyvin
+ Matkat kavereille ovat lyhyet ja keskusta tarjoaa hyviä kahvittelupaikkoja
- Kerrostalon sijainti kaupungissa, jossa ainakin joskus oli Suomen eniten mopoautoja, vieläpä hyvän suoran äärellä... Älkä ottako tätä täysin tosissanne, mutta oikeasti. Voi teitä mopoauto/mopo/kevari/moottoripyörä/amisautoa ajavia - toivottavasti tekin asutte joskus vastaavanlaisella sijainnilla. niin tiedätte, kuinka ohuet ne kerrostalon seinät onkaan! :D
- Asflattia. Suoraa ja tasaista. Loiva mutka sinne ja toinen tänne. Pari oikeasti isoa mäkeä. Välillä olin tylsistyä kuoliaaksi juuri tämän kaupungin tarjoamiin lenkkiteihin
- Olet myöhässä joka paikasta ja joka tapauksessa, koska kotoa lähtemistä on naurettavan helppoa viivyttää siihen ajatukseen nojaten, että matkahan on niiiiiin lyhyt... Uskokaa pois, matka on yllättävän pitkä, jos lähtemistä on viivyttänyt yli realististen rajojen
- Koska asut noin kahden sadan metrin päässä lähimmästä ruokakaupasta, saatat tylsyyksissäsi eksyä sinne turhankin usein ja ostaa kaikkea sellaista, mitä et oikeasti edes tarvitsisi (paha rasti erityisesti silloin, kun tekisi mieli jotain hyvää!!)
- Ja silti joka kerta kaupasta jotain oleellista tarvitessasi, kuten esimerkiksi tiskirätit, Fairy tai puurohiutaleet, unohdat juuri sen mitä olit tullut hakemaan, koska onhan vähän turhaa tehdä kauppalistaa, kun kauppaan voi niin helposti mennä koska vaan...
- Vaikka seinänaapurisi olisivatkin pääasiassa mukavia, voi joku silti yllättää. Muistan edelleen erään nuoren miehen, jonka kanssa kävin yhtenä yönä/aamuna varsin kummallisen ajatusten vaihdoksen kirjekuoren (kyllä, kirjoittelimme kirjekuoreen emmekä suinkaan paperille) välityksellä. Saatat siis löytää itsesi hiipparoimasta kerrosta ylemmän asunnon postiluukulla yöpaitasillasi ilman kenkiä, koska joku uuno ei osaa olla mekastamatta tai paremman idean puutteessa remontoimasta keskellä yötä. (Oikeasti en muistele sinua millään pahalla, vaan lämmöllä - kiitos tästä ikuimuistoisesta, todella surkuhupaisasta kirjeenvaihdosta!)
3. Maaseudulla - TAMMISAARI
Tämän kohdan plussat ja miinukset riippuu vähän siitä, kuinka syvällä siellä metsän keskellä asutkaan. Itse puhun tässä yhteydessä sellaisen asuinpaikan sijainnista, jonne GPS ei osaa ohjastaa loppuun asti perille.
+ Kaunista. Luonto osaa yksinkertaisesti hämmästyttää joka ikinen päivä jollain uudella tavalla. Pääsosin meillä on myös hiljaista ja rauhallista.
+ Voit törmätä mitä upeampiin eläimiin ihan sattuman kaupalla. Toisaalta treffit susien kanssa voisin mielelläni vastaisuudessa skipata...
+ Kesäisin voit singahtaa meriveteen sekunneissa, riippuen hieman kuinka vikkelä olet jaloistasi noin sadan metrin matkalla
+ Kesän parasta antia ovat myös pienet saaristoretket veneellä, joille voit lähteä omasta kotirannastasi
+ Kesäisin ja loppusyksystä luonto tarjoaa ilmaiseksi marjat aamupuuroosi, ja niitä onkin helppoa hamstrata talvenkin varaksi, koska varvikko alkaa siitä mihin puutarha-asetelmat loppuvat
+ Parhaat lenkkipolut! Itseään saa haastaa ihan todenteolla, sillä meillä tiet ovat mutkaisia, mäkisiä, hiekalla/soralla/asfaltilla päällystettyjä, juurakkoisia ja milloin milläkin ylitettävällä esteellä varustettuja. Myös mäkivedoille on monia otollisia paikkoja, eli tekosyitä ei ympäristön suhteen ole
- Julkinen liikenne on vieras käsite - sitä ei siis ole ollenkaan
- Lähimmät katuvalot ison tien varressa, eli noin 7 km päässä
- Lähin ruokakauppa on 15 kilometrin päässä, ei jos mielihaluja tulee, on kauppaan mennäkseen jo varattava vähän aikaakin. Toisaalta, koska olen itse usein hurauttanut kyläkaupalle fillarilla (tie numero 52:en vilkkaan mökkiliikenteen seassa...), on mielihalujen aiheuttaman extraenergian saannin suhteen tavoitettu +-0 -tilanne - ei huono sinänsä!
- Vaikka tiemme kuinka hyviä lenkkipolkuja ovatkaan, kestää niiden autolla ajamisessakin normaalia kauemmin, koska tuota tietä en ehkä lähtisi posottamaan tuhatta ja sataa. Lähellä piti tilanteet kaahaavan maitoauton kanssa tai yllättäen nokan edessä oleva traktorin takapuskuri milloin minkäkin lisähärpäkkeensä kanssa ovat opettaneet, ettei omaa henkeään ehkä kannata tarpeettomasti uhata
- Keskusta ja lähimmät suomenkieliset koulut ja päikkärit 30 km päässä
- Työmatkat pidempiä, eli auton ratissa istuminen vaatii enemmän aikaa päivästä
- Hahaa - moottoriurheilijoista ei pääse täälläkään eroon! Vaikka maalaistiellä saattaa törmätä maitoautoon tai traktoriin, ovat hurjastelevat mopopojat olleet myös toisinaan melkoinen riskitekijä turvallisuuden kannalta
- Maaseudun Vaahteranmäen Eemelit, eli juuri ne pikkupojista koostuvat kaveriporukat, jotka hyppäävät noin kolmen metrin päähän autosi nokan eteen leikkimiekkoja ja kilpiä viuhasti heilutellen, keskisormea näyttäen tai housut kinttuihin laskien. Ellet siis kaveeraa näiden kundien kanssa, kasvavat usein etäisyydet kavereille melko pitkiksi, eikä nopea kuulumisten vaihtaminen kahvikupin äärellä toimi niin hyvin kuin keskustassa asuessa
- Jos se koira karkaa, niin villisikafarmarilta ei ole järin houkuttelevaa saada äkäistä soittoa ylienergisestä karvapallosta, joka häiritsee pikkupossuja... Älä siis anna koiran karata, missään!!!
Kaikille ei sovi aivan keskustassa tai ihan metsän keskellä asuminen. Jos kuitenkin olet miettinyt muuttoa, tai kaavaillut jo valmiiksi tulevaisuuden suunnitelmia oman talon rakentamisen tai ylipäätään elämisen suhteen, tässä on muutamia juttuja, jotka kannattaa asuinpaikkaa valitessaan ottaaa huomioon! Jokaisessa erilaisessa ympäristössä asuminen on opettanut ainakin itselleni jotain, jota pidän arvokkaana. Juuri nyt nautin Tammisaaressa asumisesta, mutta tiedän myös, ettei tämä suurkaupungin menoa kaipaava likka jää loppuelämäkseen tännekään. ♥
Ihanaa viikonjatkoa kaikille! Jos olet tulossa viikonloppuna NFE2017 -tapahtumaan Lahteen, tule ihmeessä kiskaisemaan hihasta juttusille! Ainakin tällä tietoa minun pitäisi olla tulossa sinne lauantaina.
xx Lotta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti